BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly Review 2015/10
Alueiden välillä on suuria eroja, mutta valtaosa eli 74 Venäjän 83 alueesta ei pysty omilla tuloillaan kattamaan menojaan.
Budjettialijäämät ovat suurimmaksi osaksi rakenteellisia ja johtuvat siitä, että alueiden lakisääteiset menot ovat kasvaneet suuremmiksi kuin niiden tulot. Menoja ovat lisänneet erityisesti presidentti Vladimir Putinin vuoden 2012 virkaanastujaispuheessaan määräämät suuret palkankorotukset, jotka tulivat aluebudjettien maksettaviksi. Presidentin asetusten mukaan julkisen sektorin työntekijöiden palkkoja on nostettava tuntuvasti, ja koko maan reaalipalkkojen on noustava 1,4–1,5-kertaisiksi vuoteen 2018 mennessä. Myös alueiden asuntorakentamista on lisättävä.
Alueet ovat palkkamenojen lisääntyessä supistaneet muita menojaan ja joutuneet karsimaan etenkin investointejaan, mikä heikentää alueiden kehitysmahdollisuuksia entisestään. Myös koulutuksen ja terveydenhuollon menojen kasvusta on jouduttu tinkimään. Aluebudjeteista maksetaan 80 % kaikista koulutusmenoista ja puolet terveydenhuoltomenoista.
Hallitus lisäsi viime vuonna federaatiobudjetista maksettavia tukia, mutta federaatiotuen osuus aluebudjettien tuloista pysyi huomattavasti pienempänä kuin vielä pari vuotta sitten eli noin 19 prosentissa.
Alueet ovat joutuneet rahoittamaan vajeita lainoilla sekä federaatiobudjetista että pankeilta. Viime vuonna pankkilainoilla rahoitettiin lähes puolet budjettivajeista, ja velanhoidosta on tullut budjettien merkittävä menoerä. Alueiden pankkilainoista maksamat korot voivat olla jopa 25 % riippuen alueen luottokelpoisuudesta. Suurin rahoittaja on Sberbank, jonka osuus alueille myönnetyistä pankkilainoista on 75 %. Toinen tärkeä rahoittaja on niin ikään valtiollinen VTB, jonka osuus on 17 %.
Useat alueet ovat vaatineet hallitusta mitätöimään niiden federaatiobudjetista saamat lainat ja antamaan edullista budjettirahoitusta kalliiden pankkilainojen jälleenrahoitukseen, sillä vajeet ovat alueiden mukaan seurausta federaatiotason päätöksistä. Hallitus on nyt tarjoamassa pankkilainojen korvaamiseksi alueille budjettirahoitusta 0,1 prosentin korolla, jos liikepankit antavat alueelle saman verran lainaa korkeintaan keskuspankin kulloisellakin viitekorolla (15%) lisättynä 1,5 prosenttiyksiköllä.
Hallitus käsittelee myös mahdollisuutta tarkistaa presidentin vuonna 2012 antamissa asetuksissa määrättyjen palkankorotusten laskentatapaa, millä voitaisiin vähentää palkankorotustarvetta. Alueiden menoja saataisiin vähennettyä myös kohdentamalla sosiaalitukia heikoimmassa asemassa oleville sen sijaan, että kaikki saavat tukea jossakin muodossa. Tämä kuitenkin vaatii koko sosiaalitukijärjestelmän syvällistä muutosta.